sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Myytti 1.2: häntäluu - surkastunut häntä?

Koulukirjan ("Ihminen", Otava, 9.luokan koulukirja vuodelta 2011, s.128) kuva väittää häntäluuksi tai häntänikamiksi nimetyn selkärangan osan olevan surkastuma - oletettavasti nimensä perusteella jostakin kuvitellusta hännästä.

Mihin perustuu ajatus, että häntäluu olisi jäänne hännästä?

Kirurgi Mikko Tuuliranta kirjoittaa kirjassaan Koulubiologian analyysi - Evoluutio-opetus puntarissa s. 158:
"Häntänikamat: Tällä tarkoitettaneen häntäluuta (engl. tailbone, lat. coccyx). Nimi lienee annettu siksi, että sen kehitysopillinen merkitys tulisi kansalaisille paremmin ymmärretyksi. Parempi nimi olisi istuinluu, sillä sen päällähän me istumme ja istuminen ilman sitä olisi paljon hankalampaa. Häntäluu on tärkeä tukirakenne, johon kiinnittyy vatsanpohjaa tukevia lihaksia sekä peräaukon sulkijalihaksia. Häntäluun poisto saattaa varsinkin vanhemmalla iällä johtaa vatsanpohjan seudun tyrään, kohdun ja peräsuolen esiinluiskahdukseen eli prolapsiin ja ulosteen pidätyskyvyttömyyteen."

Myytti 1.2 häntäluu - surkastunut häntä?: kumottu. On siis selvää, että häntäluu on ihmiselle erittäin hyödyllinen ja normaalia toimintaa varten välttämätön osa, jota ilman eläminen on vaikeaa ja jonka puuttumisesta aiheutuu vakavia teveydellisiä haittoja. Mikään ei suoraan viittaa siihen, että häntäluu olisi surkastunut mistään, vaan ihminen tarvitsee sen sellaisenaan. Se on kuin suunniteltu istumisen mahdollistajaksi ja on välttämätön rakenne tukemaan muita alakehon osia. Nenä ei ole surkastunut kärsä eikä häntäluu ole surkastunut häntä. Ei ole olemassa fossiililöytöä, jossa ihmisellä olisi häntä tai edes töpöhäntä eikä mikään muukaan todiste viittaa siihen, että häntäluu olisi jäänne mistään. Nimi on tarkoituksella harhaanjohtava ja oikeampi nimitys olisi istuinluu.

41 kommenttia:

  1. Hienoa, että kirurgi ei tiedä, että ihmisellä on tavallisesti jo kaksi istuinluuta, joiden päällä istuu. Eli haluttaisi sitten kolmaskin, täysin erilainen luu, samalla nimellä? Ehkä nyt ei kuitenkaan.

    Istumme myös pakaralihasten päällä, pitäisikö niidenkin olla istuinlihakset? Eivät ne kyllä istumiseen niinkään liity, mutta jos kerran tämä on ainoa merkitys? Myöskin välilihan päällä istutaan, nimetään sekin istuinlihaksi! Ad infinitum.

    Se, että häntäluu olisi surkastunut, ei tarkoita, että se olisi merkityksetön tai turha. Surkastuma != turha jäänne. Se on vain surkastunut. Kutistunut. Pienentynyt. Merkitys on vähentynyt. Kaikkea tätä. Mutta missään ei sanota, että surkastumat olisivat välttämättä turhia. Paitsi täällä.

    VastaaPoista
  2. Toisin kuin annat ymmärtää, niin yllä olevassa artikkelissa ei mielestäni esitetä väittämää, että "surkastuma" olisi turha "jäänne". Artikkelissa otetaan kantaa koulukirjan esittämään ajatukseen, että häntäluu olisi ylipäätään hännän jäänne. Toisekseen esität seuraavaa:
    "Mutta missään ei sanota, että surkastumat olisivat välttämättä turhia. Paitsi täällä."
    Tämä väittämä on helppo kumota jo pelkästään googlea käyttämällä. Esimerkkejä olisi useita mutta jo yhden esimerkin toteen näyttäminen riittää väittämäsi kumoamiseksi:
    Ohessa suora lainaisu "Education Evolution" sivustolta joka ei todellakaan ole kreationistien tms. sivusto:

    "Attached to the bottom of the sacrum is the coccyx, or tail bone. This small, bony projection seems to be a leftover structure of primate evolution. It is believed that human ancestors once had tails and lived in trees. The coccyx would be where the tail was attached to the skeleton. Since tails on humans have been selected against in nature, the coccyx is unnecessary in modern day humans. Yet, it is still a part of the human skeleton."
    Linkki kyseiseen sivustoon: http://evolution.about.com/od/evidence/tp/Vestigial-Structures-In-Humans.htm

    Jos jokin rakenne nimetään "tarpeettomaksi" niin silloin se on mielestäni synonyymi turhalle. Joten oma näkemykseni on, että väitteesi siitä, että alkuperäinen artikkeli väittäisi "surkastumien" olevan välttämättä turhia ei pidä paikkaansa, koska artikkeli käsitteli ennemminkin sitä onko kyseessä surkastuma ollenkaan, jonka lisäksi se mainitsi selkeästi kyseisten rakenteiden omaavan tärkeitä funktioita ja toisekseen väittämäsi, että missään ei väitettäisi surkastumien olevan turhia ei myöskään pitänyt paikkaansa kuten mielestäni toteen näytin.


    VastaaPoista
  3. Kuinka selität sen, että joskus vastasyntyneillä huomataan häntä?

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/6373560

    Evoluutioteoria selittää tuon aivan mainiosti, mutta en tiedä miten kreationismi tai ID sen selittäisi.

    VastaaPoista
  4. Kyseessä on erittäin harvinainen kehitysvamma, jossa nikamien lukumäärään on sikiönkehitysvaiheessa tullut virhe. Samoin voi syntyä kuusisormisia lapsia ja sekään ei todista sen enempää evoluutiosta. Evoluutioteorian ongelmat ovat DNA tasolla niin massiiviset, että on ihmeellistä, että sitä vielä opetetaan validina teoriana. Satunnaiset mutaatiot ja luonnonvalinta eivät pysty tuottamaan uutta täsmennettyä informaatiota, jota uudet toiminnallisuudet eliössä vaativat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä mielestäsi olisi sitten validi teoria?

      Poista
    2. Empiirinen todistusaineisto viittaa emergenssiin ja sitä seuranneeseen devoluutioon. Emergenssin ja devoluutioteorian yhdistelmä antaisi tarkimmat ennusteet jotka parhaiten vastaisivat sitä mitä tänään näemme ja löydämme tieteissä.

      Poista
    3. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  5. Onko häntä nyt sitten todiste epä-älykkäästä suunnittelusta? :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyseessä ei ole häntä, vaan kehitysvamma. Se on todiste siitä, että ihmiskunta ja kaikki muutkin lajit rappeutuvat ja sairauksien määrä lisääntyy ennen sukupuuttoa.

      Poista
    2. No tämähän nyt ei vastannut edes kysymykseen. Onko tuo häntä osa älykästä suunnittelua vai ei?

      Poista
    3. Häntäluu/istuinluu on osa älykästä suunnittelua niinkuin mm. Mikko Tuuliranta on hyvin perustellut. "häntä", joka johtuu tuon istuinluun kehitysvammasta on vaurio alkuperäisessä suunnitelmassa. Ajattelin että olisit ymmärtänyt sen tuosta edellisestä kommentista ja itse artikkelista.

      Poista
    4. Onko siis kaikilla muillakin selkärankaisilla nisäkkäillä kehitysvamma, koska niillä on häntä?

      Poista
    5. Niillä on häntä täysin suunnitellusti. Jos joltakin yksilöltä puuttuu häntä, niin se on kehitysvamma niillä.

      Poista
    6. Miten erotat onko jollekin eläimelle suunniteltu häntä vai ei? Mistä itse asiassa vedät nämä tiedot siitä, mitä tämä suuri suunnittelija on ajatellut minkäkin eläimen kohdalla?

      Poista
    7. Otan sadan yksilön otoksen ja jos 99:llä on häntä, niin kyseiselle eläimelle on suunniteltu häntä. Jos joltain satunnaiselta yksilöltä puuttuu häntä, niin se on poikkeus ja johtuu jostakin kehityshäiriöstä. Jonkin elimen olemassaolo ei varioi samalla tavalla kuin esim. turkin pituus tai väri, kuonon pituus tai korvien muoto.

      Poista
    8. Voidaanko tästä vetää johtopäätelmä, että jos vaikka jokin simpanssi saisi kuudennen sormen, niin se on automaattisesti negatiivinen asia, vaikka kyseinen ominaisuus periytyisikin hyödyllisenä? Ja jos ajatellaan, että kuudennen sormen omaavat simpanssit yleistyvät niin, että ne syrjäyttävät viisisormiset, niin silti tuo kuudes sormi "ei kuulu simpanssille", vaikka se selvästi hyödyttää sen eloa?

      Poista
    9. Eliöiden anatomiat ovat tarkasti ja nerokkaasti suunniteltuja. Kuvaamasi satunnaiset mutaatiot ja vammat eivät pysty parantamaan suunnittelua. Vaikka jostakin vammasta olisi erikoisolosuhteissa jokin tilapäinen etu, niin kyse on kuitenkin vammasta ja jäljelle jäänyt populaatio on aina tällaisessa tapauksessa heikompi. Mutaatiot ja luonnonvalinta eivät ole koskaan synnyttäneet mitään todella uutta ja hyödyllistä.

      Poista
  6. Mistä muuten ajattelet DNA:n saaneen rakennuspalikkansa hännän tuottamiseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. DNA:ssa on ohje myös sormen tuottamiseen ja jos jollekin lapselle ilmestyy sikiökehitysvaiheessa ylimääräinen kuudes sormi, niin kyseessä on sama ohje, jota sovelletaan yhden ylimääräisen kerran. Tuossa häntäluun liikakasvussa on parille nikamalle käynyt juuri näin. Se on kehitysvamma, joka aiheuttaa ylimääräisen nikaman samalla DNA:n ohjeella kuin normaalikasvuisillakin.

      Poista
    2. Onko ihmisen DNA:ssa löydettävissä samoja geenejä, jotka vaikuttavat muilla selkärankaisilla (esim. hiirillä) hännän kehitykseen?

      Poista
    3. Sikiönkehitykseen ja solujen erikoistumiseen sikiönkehityksessä vaikuttaa epigeneettiset prosessit sekä ennen roska-dna:ksi luullusta dna:n osista löytyneet ohjaustiedot, jotka eivät ole proteiineja koodaavia geenejä. Siksi kaikilta nisäkkäiltä löytyy samanlaisia ja jopa samoja geenejä, jotka koodaavat proteiineja, joita samanlaisiin ruumiinosiin tarvitaan: luusto, jänteet, lihakset ja näiden aineenvaihdunta. Siksi meillä on myös samanlaisia geenejä hiirtenkin kanssa, koska meillä on sama suunnittelija ja samanlaisia rakennuspalikoita (vaikka kokoonpanolinja ja lopputulos ovat aivan erilaisia). Mutta kaikki merkittävin ohjaustieto onkin geenialueiden ulkopuolella dna:ssa. Sikiönkehitys ja siihen liittyvät prosessit sisältävät edelleen suuria mysteerejä ja siksi niiden tutkimukseen laitetaankin valtavia summia määrärahoja.

      Poista
    4. Eli ei haittaa, vaikka löydettäisiin täysin hyödytön geeni ihmiseltä joka on hyödyllinen muissa eläinlajeissa, koska tämä on vain osa rakennuspalikoita, jota ÄS käyttää? Viet väistämättä itseäsi tilanteeseen, jossa joudut todistamaan älykkään suunnittelijan olemassaolon. Sillä jos sellainen on olemassa, on hän tahallaan tehnyt DNA näyttämään siltä kuin meillä kaikilla olisi yhteiset kantavanhemmat

      Poista
    5. Same Designer, Same Genes -argumentti ei yksinkertaisesti toimi. Ne yhtäläisyydet, mitä me näemme DNA:ssa eri lajien välillä on järkevä ainoastaan yhteisen kantavanhemman avulla. Nykytieto DNA:sta ei yksinkertaisesti tue argumenttiasi. Jos Same Designer, Same Genes -argumentti olisi totta, mutta muutokset ovat satunnaisia, niin DNA:n rakenteessa ei näkyisi eri sukulaislajien välillä sellaisia yhtäläisyyksiä, kuin niissä nyt näkee. Muutokset olisivat sattumanvaraisia, sattumanvaraisissa paikoissa, eikä samoja muutoksia olisi muissa sukulaislajeissa. Näin ei kuitenkaan ole.

      Poista
    6. Hei Nippe. Olet tiedoiltasi ajasta jäljessä. Uusimmat geenisekvensoinnit ovat paljastaneet ettei ole olemassa dna-tasolla sitä elämän puuta, josta evolutionistit ovat haaveilleet. Yhtäläisyydet selittyvät nimenomaan samankaltaisilla matalan tason aineenvaihduntaan liittyvillä prosesseilla eikä yhteisellä kantamuodolla.

      Jo vuonna 2009 populaarijulkaisuissakin uutisoitiin siitä ettei sitä evolutionistien kehityspuuta pystytä piirtämään dna-sekvenssien datasta. (koska sitä puuta ei ole koskaan ollutkaan): http://www.nytimes.com/2009/02/10/science/10tree.html

      Ja yhä suurempi joukko huippututkijoita on jo hylännyt darwinistisen evoluutioteorian koska se ei yksinkertaisesti toimi käytännössä.

      At 59, Didier Raoult is the most productive and influential microbiologist in France, leading a team of 200 scientists and students at the University of Aix-Marseille. He has discovered or co-discovered dozens of new bacteria, and in 2003, he stunned colleagues with a virus of record size, dubbed Mimivirus, the first member of a family that sheds an intriguing new light on the evolution of viruses and the tree of life. Controversial and outspoken, Raoult last year published a popular science book that flat-out declares that Darwin's theory of evolution is wrong. And he was temporarily banned from publishing in a dozen leading microbiology journals in 2006. Scientists at Raoult's lab say they wouldn't want to work anywhere else. Yet Raoult is also known for his enmities and his disdain for those who disagree with him.

      Poista
  7. Kehittyykö ihmisen alkiolla häntää missään vaiheessa sikiönkehityksen aikana?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hups, tämän piti olla vastaus tuohon sinun lähettämääsi viestiin 10. toukokuuta 2013 4.00

      Poista
    2. Ei kehity, vaan selkäranka ja keskushermosto kehittyvät ensin ja ne näyttävät alussa muihin osiin verrattaessa suurilta. Keskushermoston ja päätukirangan kehittymiselle hyvin varhaisessa vaiheessa ja muita alueita nopeammin on hyvät perustelut. Edelleenkin se selkäarangan kärki alapäässä on sen istuinluun aihio ja siitä ei tule häntää eikä se ole häntä sikiölläkään. Se on selkäranka.

      Poista
    3. Miten sitten on huomattu, että alkion neljännellä ja viidennellä viikolla alkiolla on 10-12 kehittyvää selkänikamaa, joka jatkuvat yli anaalialueen ja jalkojen alun, ja jotka kattavat noin 10 prosenttia koko alkion pituudesta? Kahdeksanteen raskausviikkoon mennessä kuudesta kahteentoista selkänikamaa ovat hävinneet solukuolemassa, ja neljäs ja viides pelkistyy entisestään.

      Poista
    4. Mikko Tuuliranta saattaa kirurgina ja lääketieteen asiantuntijana haluta itse vastata tähän. Mutta nyt tavallaan ollaan lähtöoletusten kannalta mielenkiintoisessa kysymyksessä. Devoluution kannattaja uskoo että meidät on luotu ja tälläkin sikiönkehitysvaiheella on jokin hyvin huolella mietitty merkitys, joka saattaa olla joskus avain jopa jonkin tietyn sairauden parantamiseksi. Evolutionisti taas kuittaa asian, että se on vaan jokin jäänne hännästä, ei kannata tutkia. Juuri näin on käynyt "roska-dna":n kanssa. Evolutionistien usko "roska-dna:han" on aiheuttanut sen, että nyt lääketiede on yli 40 vuotta jäljessä useimpien perinnöllisten sairauksien tutkimuksessa. Evoluutiousko taannuttaa tieteitä.

      Poista
    5. Kylläpä nyt tulee höpö höpöä ja paljon. Kyllä se on kreationistit jotka yrittävät saada tieteen taipumaan oman mielikuvitusolentonsa selitysmahdollisuuteen kaikissa asioissa. Kukaan ei sano, tai ainakaan pitäisi sanoa, että "ei kannata tutkia" mistään asiasta. Täysin naurettava väite.

      Poista
    6. Roska-dna oli evolutionistien tärkeimpiä argumentteja ja on täysin kiistatta osoitettavissa, ettei rahoitusta "roska-dna":n tutkimiseen irronnut, vaikka useat luomiseen uskovat tutkijat ja tiimit jo vuosikymmeniä sitten väittivät, ettei dna:ssa ole roskaa ja kaikki informaatio on merkittävää. Tämä oli aivan loistava esimerkki lähtöoletusten vaikutuksista siihen mitä ylipäätään tutkitaan ja kuinka evolutionistien virheellinen maailmankuva voi käytännössäkin taannuttaa tiedettä. Tänä päivänä kaikki asiaan perehtyneet tietävät, että juuri tämän luulon vuoksi perinnöllisten sairauksien tutkimus on ainakin 40 vuotta jäljessä. Vasta viime vuonna ja alkuvuodesta 2013 julkaistiin tietoa yli 4 miljoonan kytkimen ohjauspanelista joka dna:sta on nyt löydetty. Se on Human Genome projektin tuotoksia ja lääketiede on löydöstä aivan innoissaan.

      Poista
    7. No miksei ne kreationistit sitten itse osoittaneet todisteita, että roska-DNA on täynnä tärkeää informaatiota? Väittivät paljon, mutta tekivät vähän. Rahoituksen puute tuskin on mikään ongelma, kun katsoo miten valtava liike kreationismilla on takanaan, ainakin rahallisesti.

      Väitätkö muuten, että kaikki se roska-dna olisi sittenkin jollain tapaa hyödyllistä?

      Poista
    8. Geenitutkimus ei ollut 1980-luvulla ja sitä ennen halpaa ja se oli vain harvojen ja valittujen tutkijatiimien saatavilla. On olemassa hylättyjä hakemuksia tutkimusmäärärahoille "roska-dna":n tutkmista varten. Ja "kreationisteilla" ei ole valtavia määriä rahaa takanaan.

      Väitän, että kaikki dna on ollut merkityksellistä viimeistä emäsparia myöten, mutta pieni osa siitä on rappeutunut (ei kehittynyt) käyttökelvottomaksi. Uskon etteivät evolutionistit tee toista kertaa samanlaista kardinaalimunausta tässä asiassa vaan ottavat tämän vaihtoehdon vakavasti.

      NHGRI alkoi vuonna 2003 rahoittaa projektia, joka sai nimekseen ENCODE: ENCODE:n mukaan ainakin 80 % genomistamme on jokin funktio. (Funktionaalisuus määriteltiin mm. siten, että jos jokin jakso käännetään RNA:ksi, sen katsottiin olevan biokemiallisesti aktiivinen.) Projektiin osallistunut analyysikoordinaattori Ewan Birney totesi, että on todennäköistä, että 80 %:n funktionaalisuus nousee sataan ja ”luulen, että meidän täytyy keksiä roska-DNA:lle vaihtoehtoinen nimi”. ”Me itse olemme kaikkein monimutkaisimpia tuntemistamme olioista. Ei olekaan yllätys, että manuaalimme on niin suunnaton. Luulen, että meiltä menee tämä vuosisata täyttää jokainen yksityiskohta.” Birneyn kollega, geneetikko Rick Myers sanoi: ”Olemme kaukana maalista; voi olla, että tämä ei lopu koskaan.”

      Yllätys on siis ollut se, että merkittävä osa DNA:sta käännetään RNA:ksi, jota ei sitten kuitenkaan käännetä proteiineiksi. Näitä ovat paitsi tutut ribosomaalinen RNA sekä siirtäjä-RNA, myös monet uudet ns. ”mikro-RNA:t” (non-coding RNA). Niitä on ilmeisesti tuhansia ja niillä on monia keskeisiä rooleja solun biokemiassa, erityisesti alkionkehityksen alkuvaiheissa.

      Poista
    9. Mistä luulet, että tämä rappeutuminen johtuu?

      Poista
    10. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    11. Nippe, olet tervetullut keskusteluun uudelleen omalla nimelläsi. Ei riitä aika vastailla anonyymien kommentteihin enempää tällä kertaa.

      Poista
    12. Mikko Tuuliranta vastaa tuohon Nipen "häntä"-kysymykseen tuoreimmassa kirjassaan joka julkaistaan nettiversiona lähiaikoina. Tässä lainaus kirjasta: "Ihmisen varhaisalkion peräpäässä voi mielikuvitusta käyttäen nähdä myös hännänalkion. Ehkä juuri siksi sitä sanotaankin ”häntäsilmuksi” (tail bud). Ensimmäisten viikkojen aikana levymäinen alkio kehittyy kolmen kalvorakenteen sisällä: 1) amnion-ontelo, jonka kehitys alkaa alkiolevyn selkäpuolelta. Vatsapuolelle kehittyy 2) ”ruskuaispussi” (yolk sac) ja näitä molempia ympäröi nestetäyteinen 3) ekstraembryonaalinen ontelo. Alkusuoli muodostuu, kun osa ruskuaispussia jää soikeasta alkiolevystä kasvavien ulokkeiden sisään; alkiolevy siis kuroo osan ruskuaispussia sisälleen. Näin sen vatsapuolelle muodostuu putkimainen rakenne, alkusuoli. Sen etu- ja takaosat jäävät umpipusseiksi, mutta keskiosasta (keskisuolesta) säilyy yhteys ruskuaispussiin. Ruskuaispussin kuromiseen ja alkusuolen kehitykseen tarvitaan myös alkiolevyn häntäsilmua. Häntäsilmu kuroo sisäänsä osan ruskuaispussia, josta se muovaa takasuolen loppupään eli kloaakkin (=viemärisuoli). Sekä viemärisuoli että selkäjänne ulottuvat aivan häntäsilmun päähän saakka. Seuraavaksi viemärisuoli jakautuu primitiiviseen peräsuolikanavaan ja virtsatie-aihioon. Tässä vaiheessa viemärisuoli kasvaa kiinni häntäsilmun ihoon, jota se alkaa kuroa pohjustaen tulevan peräaukon seutua. Samalla häntäsilmu alkaa kutistua. Noin kahdeksannella viikolla paikallinen ohjelmoitu solukuolema, apoptoosi, puhkaisee viemärisuolen päässä olevan kloaakkikalvon, jolloin syntyvät peräaukko ja virtsaputken aukko. Jäljelle jääneestä häntäsilmusta ja sen sisältämästä selkäjänteestä kehittyy tärkeä häntäluu, coccyx. Se, että ihmisalkion ”häntä” on ensin hiukan pidempi ja sitten vähän lyhyempi, johtunee siitä, että häntäsilmun on oltava tarpeeksi pitkä voidakseen kuroa sisäänsä ruskuaispussista muovattavan viemärisuolen (ks .esim. Sariola, s. 253 – 254)."

      Poista
  8. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  9. IHMISALKION HÄNTÄ (Mikko Tuuliranta, 5/2013)
    Olen saanut käsiteltäväkseni kysymyksen ”Miten sitten on huomattu, että alkion neljännellä ja viidennellä viikolla alkiolla on 10- 12 kehittyvää selkänikamaa, jotka jatkuvat yli anaalialueen ja jalkojen alun, ja jotka kattavat noin kymmenen prosenttia koko alkion pituudesta? Kahdeksanteen raskausviikkoon mennessä kuudesta kahteentoista selkänikamaa ovat hävinneet solukuolemassa ja neljäs ja viides pelkistyy entisestään.”
    Kysyjä ilmeisesti viittaa ns. rekapitulaatioteoriaan, siihen, että kehittyvä ihmisalkiokin ”muistelisi lajikehitystään”, vaihetta, jolloin sen esi-isät olivat apinan kaltaisia hännällisiä kädellisiä? (En tosin täysin ymmärrä kysymystä: ”neljäs ja viides pelkistyy entisestään”. – Liekö tässä kirjoitusvirhe?)
    Yllä olevan kaltainen kysymys on helppo heittää ja samalla väittää häntäsilmua yksinkertaisesti vain kehitysopilliseksi surkastumaksi. Ihmisalkion häntäsilmun todellisen merkityksen ymmärtäminen vaatii kuitenkin jonkin verran embryologista perustietoa:

    Hedelmöityksen jälkeen munasolu jakaantuu aluksi useaan pienempään soluun, jotka muodostavat ensin morulaksi ja sitten blastulaksi kutsutun solurykelmän. Pyöreän blastulan sisään muodostuu onkalo ja tulevan alkion solut polarisoituvat sen toisen ”kalotin” alle. (Muusta solumassasta syntyy alkiokalvoja.) Alkion solut muodostavat soikean alkiolevyn. Noin 15. päivänä hedelmöityksestä alkaa ns. gastrulaatiovaihe. Sitä kestää vajaat pari viikkoa. Alkiolevyyn syntyy pitkittäinen uurre ja 40 – 50 alkujaoketta eli somiittia.* Näin tuleva yksilö saa pituusakselin ja ruumiin segmentit.
    *Sariolan mukaan noin 40, Wikipedian (Human vertebral column) mukaan noin 52.
    Toinen tämän vaiheen tärkeä tapahtuma on se, että alkiolevy alkaa kuroa vatsapuolellaan sijaitsevaa ”ruskuaispussia” (engl. yolk sac)* sisäänsä. Sisään kurotusta ruskuaispussista kehittyy ensin alkusuoli, sitten nielu, suolisto, maksa, haima, henkitorvi ja keuhkot.
    *Täysin eri asia kuin lintujen ja matelijoiden vararavintoa sisältävä ruskuaispussi.
    Kun alkiolevy alkaa kuroa ruskuaispussia, alas- ja sisäänpäin kääntyviä poimuja alkaa kasvaa sen reunoille. Etupään poimusta käytetään englanninkielistä termiä ”head fold”, takapään poimusta ”tail fold” (tai ”tail bud” eli häntäsilmu) ja sivupoimuista ”lateral fold” (Gray´s Anatomy). Ihmisalkion häntäsilmulla ei ole mitään tekemistä ns. rekapitulaation eli ”lajikehityksen muistelemisen” kanssa. Nimitys tulee yksinkertaisesti siitä, että häntäsilmu/poimu sijaitsee alkion ”häntäpäässä”; onhan sanonta ”häntäpää” yleinen ilmaus viittaamatta mihinkään elimeen.

    VastaaPoista
  10. Gastrullaatiossa alkio siis saa 40 – 50 alkujaoketta:
    ”Kehityksen edetessä paraksiaalinen mesodermi muodostaa jaokkeita, joita kutsutaan somiiteiksi. Somiitit ovat väliaikaisia sikiön rakenteita, joiden eri osista syntyvät selkärangan nikamat, luurankolihakset ja osa ihon dermiskerroksesta” (Sariola, s. 41).*
    *Gray´s Anatomyn mukaan somiiteista syntyvät myös välilevyt ja kylkiluut (s.792 – 793).
    Wikipedian mukaan neljästä ensimmäisestä somiitista syntyy kallonpohjan luita ja 33 seuraavasta selkänikamat, loput surkastuvat. Gray´s Anatomyn mukaan ensimmäinen alkujaoke häviää hyvin varhaisessa vaiheessa, jaokkeet 2-4 sulautuvat yhteen muodostaen osan kallon pohjaa (basiocciput), ensimmäinen kaulanikama muodostuu somiitin 4 alaosasta ja vitosen yläosasta.
    Kuten olen jo Koulubiologian analyysissani todennut, alkiolevyn takapään poimulla, häntäsilmulla on tärkeä rooli alkusuolen takaosan eli viemärisuolen muodostumisessa. Kun viemärisuoli eli kloaakki on muodostunut, häntäsilmu alkaa surkastua ja tämä synnyttää peräaukon ja virtsajohtimen aukon.
    Neljän viikon ikäinen ihmisalkio on noin 4 – 6 mm:n pituinen ja sillä on vielä pitkä ja jaokkeinen, somiitteja sisältävä häntäsilmu. Gray´s Anatomyn mukaan häntäsilmussa näyttää olevan 12 somiittia (kuva s. 212). Tässä vaiheessa raajasilmut alkavat ilmestyä. (Grayn kuvan mukaan alaraajasilmu sijaitsee ”selkärangan” puolivälin yläpuolella; suurin osa ”selkänikamista” siis sijaitsee alaraajasilmun distaalipuolella!) Pari viikkoa myöhemmin häntäsilmu somiitteineen on tarpeettomana surkastunut.
    Häntäsilmun somiiteilla eli alkujaokkeilla ei siis ole mitään tekemistä selkänikamien eikä hännän kanssa; alkiossa ei ole ”sulavia selkänikamia”. Alkion kaikki todellisetkin selkänikamat syntyvät vasta myöhemmin, ovat rustoisia ja alkavat pikkuhiljaa luutua kymmenennen viikon tienoilla. ”Häntäluun” (coccyx) nikamat alkavat luutua vasta syntymän jälkeen, osa vasta 30 vuoden iässä.
    Wikipedia toteaa, että ihmisten ja hännättömien apinoiden coccyx on surkastanut häntä, mutta ei silti täysin hyödytön. Wikipedian coccyx kehitysopillisena surkastumana on pelkkä mielipide. Myös termi ”häntäluu” (engl. tail bone) on myöhempien aikojen keksintöä. Alkuperäinen (ja virallinen) anatominen nimi coccyx tulee kreikankielestä ja sillä viitataan käkeen (kreikaksi kokkuc); käen nokan sivuprofiili kuulemma muistuttaa coccyxin profiilia.
    Häntäluun oikeampi kansankielinen nimi olisi istuinluu, sillä istuinkyhmyjen (tuber ossis ischii) kanssa se muodostaa istumisen kolmannen tukipisteen. (Eräs sairaanhoito-opiskelijoille tarkoitettu anatomian kirja nimittää istuinkyhmyjä virheellisesti istuinluiksi, termi, joka ei kuulu viralliseen suomenkieliseen lääketieteelliseen sanastoon.) Vaikka Wikipedia väittää häntäluuta kehitysopilliseksi jäänteeksi, se kuitenkin luettelee sille useita tärkeitä toimintoja. – Miten elin voi olla pelkkä muinaisjäänne, jos sillä on tärkeitä funktioita?
    Ihminen ja ihmisapinat eivät tarvitse häntää, mutta monelle muulle nisäkkäälle häntä on yhtä tärkeä kuin pyrstö linnuille.

    VastaaPoista
  11. Selkärangan kehitystä käsittelevässä luvussa 47 (Development of the vertebral column) Gray´s Anatomy ei viittaa häntäluuhun eikä rekapitulaatioteoriaan.
    Väliaikaiset rakenteet, kuten häntäsilmu jaokkeineen, kuuluvat välttämättöminä osina kaikkien selkärankaisten alkionkehitykseen. Ensimmäinen väliaikainen rakenne lienee alkualkiolevyn kahden solukerroksen välissä sijaitsevan tyvikalvon keskiosa, joka sulaa pois alku-uurteen syntyessä. Sitten ensimmäinen ja viimeiset somiitit sulavat pois. Sormet ja varpaat syntyvät kun niiden välisissä kudoksissa käynnistyy apoptoosi, ohjelmoitu solukuolema. Jos sitä ei tapahdu, sormet ja varpaat jäävät yhteen (syndactylia). Kaikkien väliaikaisten rakenteiden merkitystä ei vielä tiedetä:
    ”Toisen kehityskuukauden aikana suoliston seinämän sisäosan solut jakaantuvat nopeasti ja täyttävät suolen luumenin väliaikaisesti. Solukko kuitenkin häviää muutamassa viikossa ja luumen aukeaa uudestaan. Tämän väliaikaisen solukon puutteellinen häviäminen johtaa stenoosiin, atresiaan tai kaksoisluumenin syntyyn” (Sariola, s. 254).
    Minä en ainakaan tiedä, miksi suolen luumen täyttyy väliaikaisella solukolla. Kuitenkin, jos väliaikaisen rakenteen funktiota ei vielä tunneta, on ennenaikaista väittää, että kyseessä on ”huono suunnittelu” tai kehitysopillinen jäänne. Tämän ovat osoittaneet esim. ym. häntäsilmun sekä ”kidusten” todellisen merkityksen paljastuminen.
    Kirjallisuutta:
    Sariola H. et al. Kehitysbiologia – Solusta yksilöksi (Duodecim 2003).
    Tirri R. et al. Biologian sanakirja (Otava 2006)
    Gray´s Anatomy (39. ed., chapter 10: embryogenesis, chapter 11: prenatal and neonatal growth).
    Wikipedia: Human vertebral column ja Coccyx.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.