Kuva Koulun biologia 2 kirjasta. (Joel Kontisen blogista kopioituna)
Kirahvin pitkää kaulaa käytetään edelleen koulukirjoissa esimerkkinä evoluutiosta. Kuvissa kirahvit kurottelevat korkeiden puiden lehtiä ja oppilaalle uskotellaan, että tämä kurottelu on miljoonien vuosien kuluessa joko ohjannut suoraan geenikytkimiä (Lamarckin teorian mukaan) tai suosinut pitkäkaulaisia populaatiossa ja lyhytkaulaiset ovat ajan saatossa kuolleet nälkään, syöty pois tai nälkäisinä saaneet vähemmän lyhytkaulaisia jälkeläisiä korkeiden puiden maailmaan kituuttamaan (Darwinin teorian mukaan). Kirjan kuvassa lyhytkaulaiset lojuvat raatoina maassa, kun pitkäkaulaiset napostelevat meheviä lehtiä puun ylemmiltä oksilta. Juuri tätä darwinistista versiota koulujen kirjat tarjoavat oppilaille todellisena historiana.
Todellisuudessa kirahvi on laiduntaja ja syö enemmän ruohoa kuin lehtiä, jolloin pitkästä kaulasta ei ole syömisen kannalta kirjan kuvien esittämää hyötyä. Kirahvien täytyy myös etsiä vettä juodakseen ja sitä ei ole puiden ylälehdillä vaan yleensä maan tasossa ja kuivina aikoina vaikeissakin paikoissa matalalla.
WSOY:n ELÄMÄ kirja kuitenkin jatkaa kirahviesimerkkiä evoluution todisteena näin: "Synteettisen evoluutioteorian käsitys evoluutiosta: Muinaisten kirahvien kaula oli melko pitkä. Populaation yksilöiden kesken oli kuitenkin perinnöllisiä eroja kaulan pituudessa. Pitkäkaulaiset ylsivät paremmin syömään lehtiä, joten ne olivat paremmassa kunnossa ja saivat enemmän jälkeläisiä kuin lyhytkaulaiset. Lisääntymistehon ero sai sukupolvien mittaan aikaan sen, että pitkäkaulaisuus yleistyi. Välttämättä siis lyhytkaulaiset eivät kuolleet vaan lisääntyivät vähemmän; lyhytkaulaisuus harvinaistui vähitellen"
Oppilaille asia esitetään oppikirjoissa tällaisin sanamuodoin, joista saa käsityksen että asia olisi tutkittu ja todistettu. Mitään todisteita tällaisisten mielikuvituksellisten kertomusten todenperäisyydestä ei kuitenkaan ole missään.
BIOS 1 yrittää todistella samaa: "... Darwinin mukaan kirahvien kaulan pituus muuntelee. Pitkäkaulaiset yksilöt saavat riittävästi ravintoa lehvästöstä, ja näin ne lisääntyvät tehokkaammin kuin lyhytkaulaiset. Näin jälkeläisissä yleistyy pitkäkaulaisuuden piirre. Monen sukupolven jälkeen luonnonvalinnan seurauksena kaikki kirahvit ovat pitkäkaulaisia" (kuvatekstiä sivulta 77)
(Että opiskelija varmasti ymmärtäisi asian, oppikirjan kuvassa on kaksi kirahvia: pitkä- ja lyhytkaulainen. Lyhytkaulainen tosin on poikanen.)
Mikko Tuuliranta kirjoittaa kirjassaan "Koulubiologian analyysi - evoluutio-opetus puntarissa" sivulla 138 näin: Tämä (kirahvien kaulan pituuden kehittyminen) on satua. Epäilen, että Darwin ei ollut koskaan edes nähnyt kirahveja - ei ainakaan lyhytkaulaisia, sillä sellaisia ei ole ollut eikä ole olemassa. Kirahvit ovat aina olleet pitkäkaulaisia; lyhyempikaulaisten fossiileja ei ole löydetty. Kirahvi on yksin omassa sarjassaan ja pitkästä kaulasta johtuen sillä on lukuisia erikoisominaisuuksia, joita muilla nisäkkäillä ei ole. Aikuisen uroskirahvin pää on 5,5 metrin, 60cm pitkä sydän lähes kolmen metrin korkeudessa. Verenkiertoelimistölle (kuten monille muillekin systeemeille ja rakenteille) tämä asettaa kovia vaatimuksia: Aina puhutaan siitä, miten kirahvi syö puunlehtiä. Mutta todellisuudessa kirahvi on laiduntaja siinä kuin lehmäkin; kirahvi syö enemmän ruohoa kuin lehtiä. Kun kirahvi alkaa laiduntaa, "veri valuu päähän"; äkisti kohonnut verenpaine aiheuttaisi verenvuotoja aivoihin ja silmän verkkokalvolle, elleivät ne olisi nerokkaasti suojellut. Korkea laskimopaine aiheuttaisi säärihaavoja, ellei kirahvin sääriä peittäisi erikoisrakenteinen nahka. Tätä innovaatiota käytetään hyväksi pitkillä avaruuslennoilla ja ihmisen säärihaavojen hoidossa (CircAid-system). Kaulan lisäksi darwinistien pitäisi siis selittää myös näiden muiden ominaisuuksien kehittyminen. Eikä kaulankaan kasvun selitykseksi riitä se, että jokin mutaatio sai aikaan kaulanikamien paksuuntumisen: kirahvin, päinvastoin kuin muiden nisäkkäiden kaulanikamia yhdistää pallonivel - siis samanlainen, joka meillä on olkapäässä."
Myytti 2.1 Kirahvin kaula evoluution todisteena - kumottu: Kirahvit ovat laiduntajia ja syövät enemmän ruohoa kuin puiden lehtiä. Lyhytkaulaisia kirahveja ei tunneta. Ei ole mitään tieteellisiä todisteita, että kirahveilla olisi koskaan ollut lyhyempi kaula. Miten pallonivelistä koostuva kaularanka olisi kehittynyt? Millään muulla nisäkkäällä ei ole vastaavaa rakennetta. Nykytieteellä ei ole tähän tieteellistä selitystä. Kirahvien kaulan pitkittyminen ajan saatossa on puhtaasti satuilua. Se ei perustu tieteelliseen tutkimukseen.